Tekstit

Alijäämän anatomia

Kuva
Nykyinen hallitus sai perinnöksi 13 miljardin alijäämän Marinin (sd) hallituksen kriisiajan ja pysyvien menojen lisäämisen sekä umpisurkean soteuudistuksen myötä. Alijäämä tarkoittaa sitä summaa, jonka verran hyvinvointivaltiomme maksaa vuosittain velkarahalla eli siirrettynä verotuksena lapsien ja syntymättömien lapsien laskuun.  Miljardit pyörivät uutisoinnissa, mutta pelkään, että tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa edes yhden miljardin eli tuhannen miljoonan mittakaavaa. Jos mittakaavaa on vaikea hahmottaa niin kriisitietoisuus ei pääse syntymään. Erityisesti politiikan vasemmalla laidalla numerot eivät tunnu kiinnostavan. Jos ihminen tienaa 40 000€/v ja työura on 40 vuotta, niin hänelle kertyy 1,6 miljoonan euron potti koko työuralta. Vuosittainen alijäämä vaatii tuollaisia ihmisten kokonaisia työuria 8125. Tuo vastaa siis yhden vuoden syömävelaksi otettua summaa tässä horjuvassa hyvinvointi-Suomessamme. Miljardin ja miljoonan eroa voi myös arkisesti yrittää ymmärtää siten, ett
Lähetä kommentti
Lue lisää

Halvempaa sähköä, kiitos!

Kuva
Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jättää
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hyvinvointialueella on tarkoitus voida hyvin

Kuva
Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kantaako ääni paremmin vastatuuleen?

Kuva
Vastatuuleen huutaessa ääni kuuluu voimakkaampana kuin myötätuuleen huutaessa, vaikka voisi kuvitella asian olevan juuri päinvastoin. Tieteellinen nimitys tälle ilmiölle on virtausvoimistuma. Tämän hetken poliittista keskustelua seuratessa virtausvoimistuman huomaa käytännössä. Olipa kerran Pohjolassa kaunis maa, jossa on tarvetta pitää kukkaron nyörit tiukalla. Osa päättäjistä tietää ja ymmärtää tarpeen kulukurille ja pyrkii toimimaan päätöksenteossa sen mukaisesti. Toinen osa taas tietää ja ymmärtää samat asiat yhtä hyvin, mutta huutaa kovaa ”vastatuuleen” vain pelkästä huutamisen ilosta. Olipa kerran kaunis kaupunki Kaakkois-Suomessa, jossa sama ilmiö toistuu pienemmässä mittakaavassa. Saisimmeko kuitenkin enemmän yhteistä hyvää aikaan, jos lopettaisimme vastatuuleen huutamisen pelkästä huutamisen ilosta ja keskittyisimme olennaiseen? Jos vaikkapa valtionosuudet pienenevät kun lapsia on koko ajan vähemmän, niin pitää se vastuullisessa taloudenpidossa ottaa huomioon.    Verojen
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hyvää yrittäjän päivää!

Kuva
Olen kesän aikana saanut palautetta Kauppakadun bussipysäkkien lähellä toimivilta yrittäjiltä koskien joukkoliikennettä, joka on Koulukadun remontin vuoksi ohjattu Kauppakadulle. Yrittäjät kertovat merkittävästä ihmisvirran vilkastumisesta Kauppakadulla, ja tämä on suureksi osaksi juuri uusien bussipysäkkien ansiota. Bussia odottavan lappeenrantalaisen on helppo pistäytyä pysäkin lähellä olevaan kahvilaan (jos sellainen olisi Kauppakadun pysäkkien kohdalla), tai tehdä ostoksia kivijalkaliikkeissä pysäkin lähellä. Joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyt ovat siis vilkastuttaneet ko. Kauppakadun pätkän elämää huomattavasti. Vastaavasti kesällä huomattiin, miten ikävään tilanteeseen Koulukadun yrittäjät ovat joutuneet katuremontin vuoksi. Makea Coffeen sulkeutuminen on tästä vain yksi esimerkki. Kuulemani mukaan en ole ainoa kuntapäättäjä, jonka korviin vastaava palaute on kantautunut. Positiivista palautetta uusista liikennejärjestelyistä on kuultu myös matkustajilta ja liikennöitsijöiltä.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Neljä vuotta lappeenrantalaisena

Kuva
Muutin Lappeenrantaan 4 vuotta sitten. Lehmusten kaupunki on kohdellut  minua hyvin – olen löytänyt täältä ystäviä, vapaaehtoistoimintaa,  luottamustehtäviä ja Suomen parasta kahvia. Tämä kaupunki on nähnyt  viimeisen neljän vuoden aikana paljon ja selvinnyt vaikeistakin  asioista kohtuullisen hyvin.  ”Nurkan takana” vaanivat kuitenkin  muuttotappio, syntyvyyden lasku ja väestön väheneminen sekä  maailmanpolitiikan ja yleensäkin elämän arvaamattomuus. Mitä  ilmeisimmin vain muutos on pysyvää, mutta onneksi fiksut ja  sopeutumiskykyiset pärjäävät aina. Ja sellaisia me lappeenrantalaiset  olemme! Kaukaa näkee lähelle. Kävin äskettäin Tampereella ja yövyin Nokia  Areenassa sijaitsevassa hotellissa. Vaikka en ehtinyt areenan  sisältöön kovin paljon tutustua, jäi minulle vaikutelma hiukan  kömpelöstä ja lähiympäristöönsä nähden melkeinpä liian suurikokoisesta  kokonaisuudesta. Areena-asiat ovat tulleet lähelle myös  lappeenrantalaisia, sillä alkavan syksyn aikana linjattaneen tulevan  monit
Lähetä kommentti
Lue lisää

Loma yksillä, kesä kaikilla?

Kuva
Lapsuuden kesät ovat pitkiä ja kuumia, aurinko paistaa aina ja tekemistä on vaikka kuinka paljon – eikö? Valitettavasti tämä ei taida olla totuus ainakaan joissain lapsiperheissä tänä päivänä. Perheissä, joissa koetaan taloudellista ahdinkoa esimerkiksi sairauden tai työttömyyden vuoksi, joudutaan lasten loma-aikoina ylimääräisen pulman eteen. Koulu tai päiväkoti ei tarjoakaan lämmintä ateriaa ja perheen rahat eivät riitä tähän ”ylimääräiseen” ruokaan. Kolmannen sektorin toimijat eli esim. lapsi- ja perhejärjestöt ympäri Etelä-Karjalaa saavat loma-aikoina avustuspyyntöjä perheiltä, joiden pitäisi saada ostettua lapsilleen ruokaa. Lisäksi perheet toivovat mahdollisuutta järjestää lapsilleen edes se yksi kiva kohokohta kesän aikana. Onneksi useimmilla kolmannen sektorin auttajilla on ollut mahdollisuus vastata tänä kesänä perheiden hätään. Mistä löytyisi valoa tämän tunnelin päähän? Ilokseni uudessa hallitusohjelmassa huomioidaan lapsiperheiden ja esimerkiksi osatyökykyisten tukemine
Lähetä kommentti
Lue lisää