Tuhat päivää lappeenrantalaisena
Luku tuhat koostuu vain neljästä numerosta mutta sen sisään mahtuu vaikka mitä. Muutin Espoosta Lappeenrantaan elokuussa 2019, tuhat päivää sitten. Tähän tuhanteen päivään on sisältynyt mm. kihlaus, avioliitto, uusia mielenkiintoisia luottamustehtäviä ja tuttavuuksia sekä ystävyyksiä. Mannerilmastoon kuuluvia helteitä ja pakkasia joiden vertaisia ei etelärannikolla usein koeta. Koko elämänsä kerrostalossa asuneelle myös omakotitaloasuminen oli alkuun uutta. Kaikkeen kuitenkin tottuu. Lappeenrannasta löytyy kaikki se, mitä ihmisen voisi kuvitella jäädä kaipaamaan jättäessään pääkaupunkiseudun taakseen. En koe menettäneeni mitään, sen sijaan koen saaneeni ympärilleni lisää tilaa hengittää. Olen oppinut Vetyn ja Atomin eron ja ilokseni totean myös asuvani Suomen kahvipääkaupungissa . Lappeenrannan tunsin ennen tänne muuttoa oikeastaan vain Laila Hietamiehen (Hirvisaari) Lappeenranta-sarjasta Lehmusten kaupunkina, ja sehän se mitä suurimmassa määrin onkin. Mikään ei tietenkään ole täy