Saana Kokko - rakkaudesta kotiin

Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen ei ole lakisääteistä palvelua. Etelä-Karjalan hyvinvointialue oli mukana Maksuttoman ehkäisyn kokeilu -hankkeessa, jossa tarjottiin maksuttomat ehkäisyvalmisteet alle 25-vuotiaille. Loppuvuodesta 2023 tehtiin päätös lopettaa maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen säästötavoitteiden vuoksi. Nuorten maksuton ehkäisy maksoi vuodessa noin 86 000 euroa ( ES 23.11.2024 ) ja keväällä 2022 alkaneen kokeilun aikana palvelua käytti noin 1 750 nuorta ( ES 20.12.2023 ). Kokeiluhankkeen päättyessä nousi esiin pelkoja raskaudenkeskeytysten ja seksitautitapausten määrän noususta. Huoli taisi kuitenkin olla hiukan ylimitoitettua. ”Hankkeen aikana ei pystytty näyttämään, että sillä olisi ollut selkeä yhteys alle 25-vuotiaiden aborttien määrän vähenemiseen, kun meillä aborttien määrä oli ennen hankettakin alhainen”, kertoi hyvinvointialueen perhepalveluiden johtaja ( ES 20.12.2023 ). Joulukuussa hyväksytty hyvinvointialueen talousarvio kuitenkin piti sisällään maksuttoman ehkä...

Petri Toiviainen kirjoitti hyvän lukijakirjoituksen (” Onnestaan ei saa iloita Itä-Suomessa ”, Etelä-Saimaa 4.9.2024). Kirjoituksessaan hän totesi mm. että ”Länsi-Suomessa voi iloita ja näyttää onnensa täysin rinnoin. Kukaan ei yritä viedä sitä pois, vaan yrittää löytää oman onnensa. Itä-Suomessa asuessaan ihmisen kannattaisi menestyäkseen olla hyvin vaatimaton ja peittää kaikki onnensa siinä toivossa, ettei kukaan ihminen yritä viedä häneltä hänen onneaan pois.” Sain äskettäin luettavakseni maamme länsirannikolla toimivien energiayhtiöiden Katternö-konsernin asiakaslehden . Toiviaisen lukijakirjoituksen hengessä on todettava, että lehti oli täynnä länsisuomalaista optimismia. 56 sivua laadukkaalle paperille painettua asiaa ei pelkästään sähköstä ja energiasta vaan myös tekoälystä, luonnosta ja ihmiskohtaloista. Lehteä oli suorastaan ilo lukea. Mistä löytäisimme lisää positiivista luettavaa tänne meidän alueellemme? Arkemme täällä itärajalla, väestön ikääntymisen ja työpaikkojen vähyyd...

Kotiuduin pari viikkoa sitten perhelomalta Italiasta. EU:n liput liehuivat kaikissa hallintorakennuksissa sulassa sovussa Italian lippujen kanssa ja syytä onkin, Italia kun sai viime vuonna EU:n budjetista jaettavaa rahoitusta 14,6 miljardia euroa (ilman elpymisvälineen osuutta). Reissun päällä meille tuli ikävä mm. VR:n Italiaan verraten erinomaista junaliikennettä, raikasta vesijohtovettä ja ei-trooppisia öitä. Vastaavasti reissun jälkeen jäimme kaipaamaan välitöntä ja palvelualtista ravintolatunnelmaa sekä verrattain alhaista byrokratian tasoa. Kotimaahan ja kotikaupunkiin palasimme Ryanairin suoralla lennolla Bergamosta. Olimme ensimmäistä kertaa tällä lentoreitillä, ja iloksemme huomasimme koneen olevan sopivasti täynnä matkustajia. Vielä iloisempaa oli huomata, että joukossa oli kantalappeenrantalaisten lisäksi myös turisteja sekä Euroopasta että muualtakin. Laskeuduttuamme Lappeenrannan kentälle saimme matkatavarat erittäin nopeasti ja lentokentästä jäi muutenkin oikein hyvä j...

Nykyinen hallitus sai perinnöksi 13 miljardin alijäämän Marinin (sd) hallituksen kriisiajan ja pysyvien menojen lisäämisen sekä umpisurkean soteuudistuksen myötä. Alijäämä tarkoittaa sitä summaa, jonka verran hyvinvointivaltiomme maksaa vuosittain velkarahalla eli siirrettynä verotuksena lapsien ja syntymättömien lapsien laskuun.  Miljardit pyörivät uutisoinnissa, mutta pelkään, että tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa edes yhden miljardin eli tuhannen miljoonan mittakaavaa. Jos mittakaavaa on vaikea hahmottaa niin kriisitietoisuus ei pääse syntymään. Erityisesti politiikan vasemmalla laidalla numerot eivät tunnu kiinnostavan. Jos ihminen tienaa 40 000€/v ja työura on 40 vuotta, niin hänelle kertyy 1,6 miljoonan euron potti koko työuralta. Vuosittainen alijäämä vaatii tuollaisia ihmisten kokonaisia työuria 8125. Tuo vastaa siis yhden vuoden syömävelaksi otettua summaa tässä horjuvassa hyvinvointi-Suomessamme. Miljardin ja miljoonan eroa voi myös arkisesti yrittää ymmärtää siten,...

Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jä...

Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena ...