Kuka nostaa kissan hännän?

Petri Toiviainen kirjoitti hyvän lukijakirjoituksen (”Onnestaan ei saa iloita Itä-Suomessa”, Etelä-Saimaa 4.9.2024). Kirjoituksessaan hän totesi mm. että ”Länsi-Suomessa voi iloita ja näyttää onnensa täysin rinnoin. Kukaan ei yritä viedä sitä pois, vaan yrittää löytää oman onnensa. Itä-Suomessa asuessaan ihmisen kannattaisi menestyäkseen olla hyvin vaatimaton ja peittää kaikki onnensa siinä toivossa, ettei kukaan ihminen yritä viedä häneltä hänen onneaan pois.”

Sain äskettäin luettavakseni maamme länsirannikolla toimivien energiayhtiöiden Katternö-konsernin asiakaslehden. Toiviaisen lukijakirjoituksen hengessä on todettava, että lehti oli täynnä länsisuomalaista optimismia. 56 sivua laadukkaalle paperille painettua asiaa ei pelkästään sähköstä ja energiasta vaan myös tekoälystä, luonnosta ja ihmiskohtaloista. Lehteä oli suorastaan ilo lukea. Mistä löytäisimme lisää positiivista luettavaa tänne meidän alueellemme?

Arkemme täällä itärajalla, väestön ikääntymisen ja työpaikkojen vähyyden todellisuudessa sekä muuttotappion uhkaavassa varjossa ei ehkä anna ylenpalttisesti aihetta positiivisuuteen – mutta kuka sen kissan hännän nostaa, ellei kissa itse? Etelä-Karjalaa markkinoidaan uusinajattelijoiden maakuntana. Yksi maakuntaliiton sloganeistakin on ”Emme pelkää uusia ideoita vaan vanhoja”. Miten tämän kaiken saisi näkymään eteläkarjalaisessa arjessa? Mistä saisimme annoksen länsisuomalaista uskallusta ajatella positiivisemmin?

Voisimmeko yhdistää meidän hyviin puoliimme länsisuomalaisten hyvät puolet? Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa asuu fiksua, juurevaa ja maanläheistä porukkaa. Meidän maalaisjärkeemme kun lisää hiukkasen länsivaikutteista unelmointia ja toiveikkuutta, pystymme kyllä mihin vain!






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvinvointialueella on tarkoitus voida hyvin

Kuva
Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena ...
Lue lisää

Alijäämän anatomia

Kuva
Nykyinen hallitus sai perinnöksi 13 miljardin alijäämän Marinin (sd) hallituksen kriisiajan ja pysyvien menojen lisäämisen sekä umpisurkean soteuudistuksen myötä. Alijäämä tarkoittaa sitä summaa, jonka verran hyvinvointivaltiomme maksaa vuosittain velkarahalla eli siirrettynä verotuksena lapsien ja syntymättömien lapsien laskuun.  Miljardit pyörivät uutisoinnissa, mutta pelkään, että tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa edes yhden miljardin eli tuhannen miljoonan mittakaavaa. Jos mittakaavaa on vaikea hahmottaa niin kriisitietoisuus ei pääse syntymään. Erityisesti politiikan vasemmalla laidalla numerot eivät tunnu kiinnostavan. Jos ihminen tienaa 40 000€/v ja työura on 40 vuotta, niin hänelle kertyy 1,6 miljoonan euron potti koko työuralta. Vuosittainen alijäämä vaatii tuollaisia ihmisten kokonaisia työuria 8125. Tuo vastaa siis yhden vuoden syömävelaksi otettua summaa tässä horjuvassa hyvinvointi-Suomessamme. Miljardin ja miljoonan eroa voi myös arkisesti yrittää ymmärtää siten,...
Lue lisää

Halvempaa sähköä, kiitos!

Kuva
Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jä...
Lue lisää