Mietteitä koronan aikaan

Koronapandemia vaikuttaa jokaisen arkeen. Joidenkin kohdalla enemmän, jotkut taas selviävät helpommalla. Itse olen siinä etuoikeutetussa asemassa, että pystyn tekemään töitä kotitoimistolta käsin, oma arki ei ole siis ratkaisevasti muuttunut. Kaikilla ei kuitenkaan tuota luksusta ole. Ei voi muuta kuin nostaa päivittäin hattua terveydenhoidon henkilökunnalle sekä muille esim. kaupan kassalla, apteekin tiskillä tai taksin ratissa itsensä infektiolle altistaville palvelualojen työntekijöille, varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja muita niin välttämättömiä ja niin valitettavan usein aliarvostettuja ja -palkattuja työntekijäryhmiä unohtamatta.

Laajasti on nähtävillä, että kriisin keskellä kansalaiset haluavat tukea maansa johtoa vaikeina aikoina. Riidankylväjistä kriisin keskellä ei pidä kukaan. Ilmiö on erittäin ymmärrettävä ja mielenkiintoinen – vähintään yhtä mielenkiintoista tulee tosin olemaan se, mihin asentoon maailma koronapandemian jälkeen asettuu. Jatkuuko Suomessa tämän hetken gallupeissa näkyvä pääministeripuolueen nousu? Miltä näyttävät esimerkiksi Ruotsin ja Italian poliittiset kentät tulevaisuudessa? Entä USA:n tulevien presidentinvaalien tulos?

Huoltovarmuuskeskuksen hengitysmaski-gate, sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n kompurointi pitkin matkaa sekä kaikki muu pandemiakriisin myötä esille noussut hallinnollinen leväperäisyys eivät toivottavasti unohdu kriisin akuuteimman vaiheen mentyä ohi. Monia, monia asioita ja toimintatapoja tullaan toivottavasti nostamaan kriittiseen ja läpinäkyvään tarkasteluun. Tämä on paitsi välttämätöntä, se lisää myös kansalaisten turvallisuudentunnetta ja uskoa tulevaisuuteen. Tätä tulemme kaikki tarvitsemaan.

86-vuotias kummisetäni kertoi, että nyt on ilmassa vähän samaa tuntua kuin sodan aikana. Hän on varma, että maailma tulee muuttumaan pandemian myötä pysyvästi ja yhteiskunnan jälleenrakennustoimia tullaan tarvitsemaan paljon. Kukaan ei tietenkään pysty kertomaan mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan, mutta jotain perustavanlaatuista tulee varmasti muuttumaan. Esimerkiksi pienyrittäjät Lappeenrannassa ja muualla Etelä-Karjalassa ovat jo nyt muutamassa viikossa keksineet aivan uusia toimintatapoja ja myyntikanavia, sopeutujat siis selviävät. Ihailtavaa on myös ”myö-henki”, sillä naapuriapu ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat nostaneet täällä päätään aivan uudella tavalla. Yhdessä sopeudumme ja selviämme.