Autoton Lappeenrannassa

Viimeisen puolentoista vuoden aikana olen joutunut aktiivisesti miettimään suhdettani autoiluun.

Pääkaupunkiseudulla kasvaneena ja nelikymppiseksi eläneenä totuin siihen, että auto on kiva olla mutta joka paikkaan pääsee julkisilla kulkuvälineillä jos tarvetta on. Oman auton hankkiminen ei ollut missään vaiheessa tarpeellista. Mutta sitten elämänpiirini laajeni Etelä-Karjalaan ja asiat eivät enää olleetkaan niin yksinkertaisia. Juna vei ja juna toi, mutta huomasin yhä useammin toivovani että käytössä olisi ikioma auto.

Muutto Espoosta Lappeenrantaan sujui kätevästi vuokrapakulla, sain tähän harjoitusta jo hieman ennen omaa muuttoani kun kälyni teki muuttoliikkeen Espoosta Imatralle. Muuton jälkeen käly jatkoi elämäänsä autottomana, minä taas aloin nauttimaan puolisoni henkilöauton mahdollistamasta liikkumisen helppoudesta uudessa kotikaupungissani.

Lappeenranta on toisaalta erittäin ”käveltävissä” oleva kaupunki, toisaalta oma auto on melkein välttämättömyys. Kun mieli tekee keskustaan kaupoille tai kahville, pääsen sinne kävellen vartissa. Jos taas on tarvetta päästä käymään jossain kauempana olevassa kaupunginosassa, Myllymäen erikoisliikkeissä tai esimerkiksi Joutsenossa, helpottaa oma auto liikkumista suunnattomasti.

Viime aikoina on ollut puhetta keskustan ilmaisista parkkipaikoista. Ne ovat ehdottomasti kannatettava asia, sillä keskustan elävöittäminen ja kehittäminen on erittäin tervetullutta. Yksityisautoilun edellytyksistä on syytä pitää huolta, joukkoliikenteen kehittämistä unohtamatta. Pinkit Joukomme ovat piristävä näky ja toimivat hyvin, ja toivottavaa onkin että joukkoliikenne tavoittaisi entistä paremin kauniin kaupunkimme kaikki nurkat kaikkina aikoina. Pinkin Joukon ohella oma valkoinen auto on ainakin kiva lisä, useimmiten välttämättömyys.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvinvointialueella on tarkoitus voida hyvin

Kuva
Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena ...
Lue lisää

Alijäämän anatomia

Kuva
Nykyinen hallitus sai perinnöksi 13 miljardin alijäämän Marinin (sd) hallituksen kriisiajan ja pysyvien menojen lisäämisen sekä umpisurkean soteuudistuksen myötä. Alijäämä tarkoittaa sitä summaa, jonka verran hyvinvointivaltiomme maksaa vuosittain velkarahalla eli siirrettynä verotuksena lapsien ja syntymättömien lapsien laskuun.  Miljardit pyörivät uutisoinnissa, mutta pelkään, että tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa edes yhden miljardin eli tuhannen miljoonan mittakaavaa. Jos mittakaavaa on vaikea hahmottaa niin kriisitietoisuus ei pääse syntymään. Erityisesti politiikan vasemmalla laidalla numerot eivät tunnu kiinnostavan. Jos ihminen tienaa 40 000€/v ja työura on 40 vuotta, niin hänelle kertyy 1,6 miljoonan euron potti koko työuralta. Vuosittainen alijäämä vaatii tuollaisia ihmisten kokonaisia työuria 8125. Tuo vastaa siis yhden vuoden syömävelaksi otettua summaa tässä horjuvassa hyvinvointi-Suomessamme. Miljardin ja miljoonan eroa voi myös arkisesti yrittää ymmärtää siten,...
Lue lisää

Halvempaa sähköä, kiitos!

Kuva
Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jä...
Lue lisää