Kevät koittaa koronasta huolimatta

Taipalsaarella asuvat vanhempani täyttävät tänä vuonna 74 ja 75 vuotta. He eivät kuulu mihinkään riskiryhmään, eli he ovat odottaneet kärsivällisesti oman ikäryhmänsä vuoroa Eksoten rokotusjärjestyksessä. Itse kärsimättömämpänä aloin kyselemään heiltä jo pari kuukautta sitten, joko tieto rokotusajasta on tullut. Hiljaista piti.

Pääsiäisenä vihdoin tärppäsi – tieto rokotusajoista tulla tupsahti sähköisesti OmaPostiin pääsiäispyhien aikana. Ei muuta kuin odottamaan Eksoten automaattista ajanvarausvahvistussoittoa. Sitä ei kuitenkaan kuulunut, ja vihdoin asiaa lähdettiin selvittämään puhelimitse. Jonotettuaan 26 minuuttia Eksoten neuvontapuhelimeen äitini sai tietää, että automaatti soittaa joillekuille liian aikaisin, toisille liian myöhään ja kolmansille jättää soittamatta kokonaan. Tämä ei kuulemma ollut ensimmäinen samaa asiaa koskeva kysely, joka neuvontapuhelimeen oli tullut. Rokotusajat olivat joka tapauksessa voimassa ja kaikki sitä myöten kunnossa.

Tällä viikolla koitti sitten itse ilon päivä. Taipalsaaren kunnantalolla rokotukset sujuivat aikataulussa, ammattitaidolla ja vailla moitteen sijaa. Kaksi rokotettua senioria poistui kunnantalolta aurinkoiseen kevätilmaan Pfizerin rokote elimistössään.

Kaikki sujui siis loppujen lopuksi erittäin mallikkaasti, tästä suuri kiitos Eksotelle. Tätä kirjoittaessani Eksote on rokottanut n. 26% alueensa väestöstä. Toivottavasti tahti vain kiihtyy!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvinvointialueella on tarkoitus voida hyvin

Kuva
Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena
Lue lisää

Halvempaa sähköä, kiitos!

Kuva
Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jättää
Lue lisää

Kantaako ääni paremmin vastatuuleen?

Kuva
Vastatuuleen huutaessa ääni kuuluu voimakkaampana kuin myötätuuleen huutaessa, vaikka voisi kuvitella asian olevan juuri päinvastoin. Tieteellinen nimitys tälle ilmiölle on virtausvoimistuma. Tämän hetken poliittista keskustelua seuratessa virtausvoimistuman huomaa käytännössä. Olipa kerran Pohjolassa kaunis maa, jossa on tarvetta pitää kukkaron nyörit tiukalla. Osa päättäjistä tietää ja ymmärtää tarpeen kulukurille ja pyrkii toimimaan päätöksenteossa sen mukaisesti. Toinen osa taas tietää ja ymmärtää samat asiat yhtä hyvin, mutta huutaa kovaa ”vastatuuleen” vain pelkästä huutamisen ilosta. Olipa kerran kaunis kaupunki Kaakkois-Suomessa, jossa sama ilmiö toistuu pienemmässä mittakaavassa. Saisimmeko kuitenkin enemmän yhteistä hyvää aikaan, jos lopettaisimme vastatuuleen huutamisen pelkästä huutamisen ilosta ja keskittyisimme olennaiseen? Jos vaikkapa valtionosuudet pienenevät kun lapsia on koko ajan vähemmän, niin pitää se vastuullisessa taloudenpidossa ottaa huomioon.    Verojen
Lue lisää