Koronakevät kuormittaa lapsiperheitä

Lastensuojelun Keskusliiton ja THL:n teettämästä kyselystä selviää, että lapsiperheiden vaikeudet ja lastensuojelun asiakkaiden tuen tarve ovat lisääntyneet koronaepidemian takia (Helsingin Sanomat 21.4.). Lastensuojeluilmoitusten lisääntyneestä määrästä uutisoitiin Etelä-Saimaassa jo 22.1. Jutussa haastatellut lastensuojelun ammattilaiset kertoivat koronaepidemian aikana koetuista kiirepiikeistä, jolloin työmäärä nousi lisääntyneiden lastensuojeluilmoitusten vuoksi. Korona-aika on näkynyt myös poliisin työssä, kertoo Helsingin Sanomat (24.3.). Tilastojen mukaan kotihälytyksiä tehtiin alkuvuodesta poikkeuksellisen paljon, ja HS:n haastattelema poliisitarkastaja kertoi tilanteen kärjistyneen viime vuoden poikkeusoloihin verrattuna.

Valoa on onneksi näkyvissä lähestyvän kesän ja rokotuskattavuuden lisääntymisen myötä. Kestää kuitenkin aikansa, ennen kuin esimerkiksi taloudellisesti kärsineet lapsiperheet toipuvat koronaepidemian vaikutuksista. Kolmannen sektorin perhejärjestöt ovatkin olleet koko koronakriisin ajan aktiivisessa roolissa lapsiperheiden tukemisessa ja auttamisessa. Monista lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä asioista päätetään kuntatasolla. Etelä-Saimaa kertoi (22.4.) Uutissuomalaisen kyselystä, jonka mukaan yhä useammat toivovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin nousevan kuntavaalien tärkeimpien teemojen joukkoon. Aihe on siis erittäin tärkeä ja koskettaa monia. Keskusteluun on syytä nostaa sekä lastensuojelun että  kolmannen sektorin toimijoiden tärkeät roolit ja riittävät toimintaedellytykset.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvinvointialueella on tarkoitus voida hyvin

Kuva
Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena
Lue lisää

Halvempaa sähköä, kiitos!

Kuva
Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jättää
Lue lisää

Kantaako ääni paremmin vastatuuleen?

Kuva
Vastatuuleen huutaessa ääni kuuluu voimakkaampana kuin myötätuuleen huutaessa, vaikka voisi kuvitella asian olevan juuri päinvastoin. Tieteellinen nimitys tälle ilmiölle on virtausvoimistuma. Tämän hetken poliittista keskustelua seuratessa virtausvoimistuman huomaa käytännössä. Olipa kerran Pohjolassa kaunis maa, jossa on tarvetta pitää kukkaron nyörit tiukalla. Osa päättäjistä tietää ja ymmärtää tarpeen kulukurille ja pyrkii toimimaan päätöksenteossa sen mukaisesti. Toinen osa taas tietää ja ymmärtää samat asiat yhtä hyvin, mutta huutaa kovaa ”vastatuuleen” vain pelkästä huutamisen ilosta. Olipa kerran kaunis kaupunki Kaakkois-Suomessa, jossa sama ilmiö toistuu pienemmässä mittakaavassa. Saisimmeko kuitenkin enemmän yhteistä hyvää aikaan, jos lopettaisimme vastatuuleen huutamisen pelkästä huutamisen ilosta ja keskittyisimme olennaiseen? Jos vaikkapa valtionosuudet pienenevät kun lapsia on koko ajan vähemmän, niin pitää se vastuullisessa taloudenpidossa ottaa huomioon.    Verojen
Lue lisää