Vain annetut äänet lasketaan

Kesäkuun vaaleissa toivon ehdokastaan etsivän kuntalaisen olevan valppaana sen suhteen, mitä lupauksia tulevalle valtuustokaudelle tarjotaan. Pandemian myötä valtiontalouden velkakestävyys on lähtenyt syöksyyn, ja maan hallituksen kehyksistä livennyt taloudenpito sekä tavattoman kalliiksi paljastuva sote-uudistus voi nostaa synkkiä pilviä kuntatalouden päälle Lappeenrannassakin jo tulevalla nelivuotiskaudella.

Maan seuraava hallitus joutuu varmasti aloittamaan historialliset sopeutukset, mikä tarkoittaa palvelujen karsimista, maksujen korotuksia tai ennestäänkin korkean verotuksen nostamista. Tulevien valtuutettujen pitää olla valmiita kohtaamaan Lappeenrannassakin taloudellisen niukkuuden ajat, sillä ennen pitkää valtion rahavirrat kuntiin päin vähenevät.

Lappeenrannassa on elettävä suu säkkiä myöten ja keskityttävä niihin vahvuuksiin mitä meillä on; raskas teollisuus kivijalkana, huipputason yliopisto, ainutlaatuinen ja viihtyisä Saimaa sekä hieno pitkä historia matkailussa hyödynnettäväksi. Venäläiset turistit ovat toki parhaimmillaan merkittävä tulonlähde, mutta erittäin epävarma ja siihen kaupungin talous ei voi nojata.

Suuresta Espoosta muuttaneena koen Lappeenrannan miellyttävän kokoiseksi kaupungiksi, jossa vahvuudeksi nousee yhteisöllisyys, toisista välittäminen, turvallinen ympäristö sekä liikkumisen helppous, jonka keskeinen elementti on yksityisautoilun ja joukkoliikenteen terve tasapaino. Kaupunki on keskeisiltä osin saavutettavissa jalan, joukkoliikenteellä ja autolla – aina tarpeen mukaan.

Ehdokaslistat ovat pullollaan hyviä ehdokkaita, joista kuntalainen varmasti voi valita mieleisensä. Toivon hartaasti jokaisen käyttävän äänioikeuttaan, sillä yhteisten asioiden hoito vaatii mahdollisimman vahvan selkänojan päättäjille. Selkänojan tulevat valtuutetut saavat vain kaupunkilaisten antamalla luottamuksella.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvinvointialueella on tarkoitus voida hyvin

Kuva
Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena ...
Lue lisää

Alijäämän anatomia

Kuva
Nykyinen hallitus sai perinnöksi 13 miljardin alijäämän Marinin (sd) hallituksen kriisiajan ja pysyvien menojen lisäämisen sekä umpisurkean soteuudistuksen myötä. Alijäämä tarkoittaa sitä summaa, jonka verran hyvinvointivaltiomme maksaa vuosittain velkarahalla eli siirrettynä verotuksena lapsien ja syntymättömien lapsien laskuun.  Miljardit pyörivät uutisoinnissa, mutta pelkään, että tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa edes yhden miljardin eli tuhannen miljoonan mittakaavaa. Jos mittakaavaa on vaikea hahmottaa niin kriisitietoisuus ei pääse syntymään. Erityisesti politiikan vasemmalla laidalla numerot eivät tunnu kiinnostavan. Jos ihminen tienaa 40 000€/v ja työura on 40 vuotta, niin hänelle kertyy 1,6 miljoonan euron potti koko työuralta. Vuosittainen alijäämä vaatii tuollaisia ihmisten kokonaisia työuria 8125. Tuo vastaa siis yhden vuoden syömävelaksi otettua summaa tässä horjuvassa hyvinvointi-Suomessamme. Miljardin ja miljoonan eroa voi myös arkisesti yrittää ymmärtää siten,...
Lue lisää

Halvempaa sähköä, kiitos!

Kuva
Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jä...
Lue lisää