Vaalit ovat demokratian juhla

Tämä teksti on kirjoitettu tiistaina 8.6., eli viimeisen ennakkoäänestyspäivän aamuna. Tämän jälkeen äänestäjien määrässä tuli Lappeenrannassa vielä loppukiri.

Vaalipäivänä äänestäminen on monelle suomalaiselle ainoa oikea tapa äänestää, sillä vaikka kuntavaaleissa oli nyt koronan takia ennakkoäänestysaika pidempi kuin aikaisemmin, on prosenteissa käytännössä sama määrä äänestänyt ennakkoon kuin kuntavaaleissa 2017.

Varsinaisena vaalipäivänä äänestämisessä ei ole kyse helppoudesta, vaan hienosta perinteestä, johon kuuluu se käsin kosketeltava äänestyspaikan tunnelma, missä kaikki läsnäolijat ovat kokoontuneet yhteen tilaan demokratian nimessä.

Äänestäjät ovat kokoontuneet äänestämään ja tavallisista kuntalaisista valitut vaalivirkailijat varmistamaan, että Suomessa ei ole vaalivilppiä. Kuntavaalit ovat tavallisen kansalaisen kannalta kaikkein tärkeimmät vaalit, mutta siitä huolimatta Lappeenrannassakin melkein 7 000 eduskuntavaaleissa äänestävää ihmistä jättää kuntavaaleissa äänestämättä.

Demokratiassa on äänestyspäivänä etuoikeus jäädä myös kotisohvalle tai grillaamaan, sillä meillä ei tarvitse sentään pelätä ammutuksi tai pidätetyksi tulemista äänestysjonossa, kuten joissain demokratian ensiaskeleita ottavissa maissa.

Itse haluan vedota vahvasti äänestämisen puolesta, sillä valta kuntavaaleissakin jaetaan vain äänestäneiden toiveiden mukaisesti. Lappeenrannassa tämä tarkoittaa kuntavaalien 2017 perusteella sitä, että pieni äänestävä enemmistö, 54,4 prosenttia äänioikeutetuista, määrää myös valtavan vähemmistön puolesta.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvinvointialueella on tarkoitus voida hyvin

Kuva
Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena ...
Lue lisää

Alijäämän anatomia

Kuva
Nykyinen hallitus sai perinnöksi 13 miljardin alijäämän Marinin (sd) hallituksen kriisiajan ja pysyvien menojen lisäämisen sekä umpisurkean soteuudistuksen myötä. Alijäämä tarkoittaa sitä summaa, jonka verran hyvinvointivaltiomme maksaa vuosittain velkarahalla eli siirrettynä verotuksena lapsien ja syntymättömien lapsien laskuun.  Miljardit pyörivät uutisoinnissa, mutta pelkään, että tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa edes yhden miljardin eli tuhannen miljoonan mittakaavaa. Jos mittakaavaa on vaikea hahmottaa niin kriisitietoisuus ei pääse syntymään. Erityisesti politiikan vasemmalla laidalla numerot eivät tunnu kiinnostavan. Jos ihminen tienaa 40 000€/v ja työura on 40 vuotta, niin hänelle kertyy 1,6 miljoonan euron potti koko työuralta. Vuosittainen alijäämä vaatii tuollaisia ihmisten kokonaisia työuria 8125. Tuo vastaa siis yhden vuoden syömävelaksi otettua summaa tässä horjuvassa hyvinvointi-Suomessamme. Miljardin ja miljoonan eroa voi myös arkisesti yrittää ymmärtää siten,...
Lue lisää

Halvempaa sähköä, kiitos!

Kuva
Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jä...
Lue lisää