Miksi äänestää aluevaaleissa?

Olen ehdokkaana aluevaaleissa. Mitä se tarkoittaa? Vaalit.fi -sivuston mukaan "hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset ja vaaleissa on  yhtäläinen äänioikeus. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan kuitenkin erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 23.1.2022. " 

Tulevan hyvinvointialueen tehtävänä on päättää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen asioista. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tulevat muodostamaan kaikki maakunnan kunnat. Tämä tarkoittaa 9 kuntaa, 5 326,37 km², ja n.130 000 asukasta.

Pelastustustoimi sekä sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään yhdeksi organisaatioksi, meidän alueellamme se tarkoittaa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin voimien yhdistämistä. Aluevaaleissa eri hyvinvointialueille valittavat luottamushenkilöt päättävät 25-30 % valtion budjetin käytöstä. Esimerkiksi Lappeenrannassa Eksoten sekä palo- ja pelastustoimen osuus on 66 % kaupungin vuosibudjetista – tämä siis siirtyy kuntavaaleissa valittujen kaupungin luottamushenkilöiden ulottumattomiin.

Aluevaaleissa kyseessä on siis "siun henki, siun rahat". Itse maksan mielelläni veroja vastineeksi oikeanlaisesta, oikea-aikaisesta hoidosta. Viimeksi tarvitsin astetta vaativampaa eikoissairaanhoitoa muutama vuosi sitten HUSin alueella - toimenpide ja yö osastolla maksoivat alle 100€. Myös Eksoten alueella koen saaneeni hyvää tai vähintään tyydyttävää hoitoa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon puolella. Mietin vain, kuinka pitkään tämä on mahdollista kaikille hoitoa tarvitseville? 

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Henki ja terveys tulevat aina ensin. Uusien hyvinvointialueiden on taattava asianmukainen, oikea-aikainen (lue: asuinpaikasta riippumatta nopean ensivasteen) hoito ja turvallisuus kaikille. Miten tämä saavutetaan? Suu on pantava säkkiä myöten ja keskityttävä olennaiseen. Ensi suomalaisten hyvinvointi (ja työ ja yrittäjyys), sitten maailmanparantaminen ja turhat hallintohimmelit.





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvinvointialueella on tarkoitus voida hyvin

Kuva
Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena
Lue lisää

Halvempaa sähköä, kiitos!

Kuva
Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jättää
Lue lisää

Kantaako ääni paremmin vastatuuleen?

Kuva
Vastatuuleen huutaessa ääni kuuluu voimakkaampana kuin myötätuuleen huutaessa, vaikka voisi kuvitella asian olevan juuri päinvastoin. Tieteellinen nimitys tälle ilmiölle on virtausvoimistuma. Tämän hetken poliittista keskustelua seuratessa virtausvoimistuman huomaa käytännössä. Olipa kerran Pohjolassa kaunis maa, jossa on tarvetta pitää kukkaron nyörit tiukalla. Osa päättäjistä tietää ja ymmärtää tarpeen kulukurille ja pyrkii toimimaan päätöksenteossa sen mukaisesti. Toinen osa taas tietää ja ymmärtää samat asiat yhtä hyvin, mutta huutaa kovaa ”vastatuuleen” vain pelkästä huutamisen ilosta. Olipa kerran kaunis kaupunki Kaakkois-Suomessa, jossa sama ilmiö toistuu pienemmässä mittakaavassa. Saisimmeko kuitenkin enemmän yhteistä hyvää aikaan, jos lopettaisimme vastatuuleen huutamisen pelkästä huutamisen ilosta ja keskittyisimme olennaiseen? Jos vaikkapa valtionosuudet pienenevät kun lapsia on koko ajan vähemmän, niin pitää se vastuullisessa taloudenpidossa ottaa huomioon.    Verojen
Lue lisää