Vammaisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia

3.12. vietetään kansainvälistä vammaisten päivää.

Lappeenrannassa toimii vammaisneuvosto, jonka jäsen minulla on kunnia olla. Se on yhteistyöelin, jonka kautta vammaisten asiantuntemus ja mielipiteet saadaan mukaan kunnan eri toimialojen suunnitteluun. Vammaisneuvoston tehtävänä on tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kaupungin eri viranomaisille vammaista koskevissa ajankohtaisista asioista suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Tämän lisäksi neuvosto seuraa vammaisten näkökulmasta kunnan eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa, palveluita sekä päätöksentekoa, erityisesti vammaisille tarkoitettujen palveluiden, tukitoimien ja etuuksien järjestämiseksi ja niiden saatavuuden parantamiseksi. Lisäksi vammaisneuvoston tehtävänä on edistää ja seurata kaupungin esteettömyyttä ja saavutettavuutta. 

Lappeenrannan vammaisneuvosto palkitsee vuosittain kaupungin ja sen asukkaiden esteettömyyttä edistäneen tahon. Tänä vuonna vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä esitti K-kauppias Harri Mattista ja hänen kauppojaan Lappeenrannassa vuoden 2021 esteettömyyskunniamaininnan saajaksi.  Mattinen hallinnoi neljää K-markettia; Ratakatu, Tirilä ja Mattila sekä K-Supermarket IsoKristiinaa. Onnittelut kunniamaininnasta!

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006. Lappeenrannan vammaisneuvoston tehtävänä on edistää sopimuksen toteutumista kaupungissa. Vammaisneuvoston tulee mm. edesauttaa vammaisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon ja edistää vammaisuuteen ja vammaisten tarpeisiin ja palveluihin liittyvää tiedottamista. Lisäksi neuvoston yhdistehtävänä on vaikuttaa asenteisiin vammaisista henkilöistä yhteiskunnassa tietoisuuden lisäämisellä. Vammaisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia!

Aluevaalit pidetään muutaman viikon kuluttua. Uudet hyvinvointialueet alkavat hallinnoida sosiaali- ja terveystoimen sekä palo- ja pelastustoimen toimintaa. Itse kannan huolta siitä, että esteettömyysasiat ja (muut) nimenomaan vammaisille suunnatut palvelut jäävät uudistuksessa sivurooliin. Näin ei saa päästä tapahtumaan. Uudet hallintorakenteet eivät saa murtaa vanhoja hyväksi havaittuja käytänteitä.









Lappeenrannan kaupungintalo valaistiin vammaisten päivän kunniaksi siniseksi.
Kuva: Lappeenrannan kaupunki

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvinvointialueella on tarkoitus voida hyvin

Kuva
Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena ...
Lue lisää

Alijäämän anatomia

Kuva
Nykyinen hallitus sai perinnöksi 13 miljardin alijäämän Marinin (sd) hallituksen kriisiajan ja pysyvien menojen lisäämisen sekä umpisurkean soteuudistuksen myötä. Alijäämä tarkoittaa sitä summaa, jonka verran hyvinvointivaltiomme maksaa vuosittain velkarahalla eli siirrettynä verotuksena lapsien ja syntymättömien lapsien laskuun.  Miljardit pyörivät uutisoinnissa, mutta pelkään, että tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa edes yhden miljardin eli tuhannen miljoonan mittakaavaa. Jos mittakaavaa on vaikea hahmottaa niin kriisitietoisuus ei pääse syntymään. Erityisesti politiikan vasemmalla laidalla numerot eivät tunnu kiinnostavan. Jos ihminen tienaa 40 000€/v ja työura on 40 vuotta, niin hänelle kertyy 1,6 miljoonan euron potti koko työuralta. Vuosittainen alijäämä vaatii tuollaisia ihmisten kokonaisia työuria 8125. Tuo vastaa siis yhden vuoden syömävelaksi otettua summaa tässä horjuvassa hyvinvointi-Suomessamme. Miljardin ja miljoonan eroa voi myös arkisesti yrittää ymmärtää siten,...
Lue lisää

Halvempaa sähköä, kiitos!

Kuva
Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jä...
Lue lisää