Sähköä ilmassa?

Muutin Espoosta Lappeenrantaan 2,5 vuotta sitten. Olen kotiutunut mielestäni hyvin, löytänyt uusia ystäviä ja saanut mielekkäitä luottamustehtäviäkin. Etelärannikolta muuttaneen näkövinkkelistä katsottuna täkäläiset kesät ovat kuumempia ja kuivempia, talvet lumisempia ja pakkaset purevampia. Osittain tästä johtuen sähköäkin kuluu omakotitalossa enemmän kuin kerrostalokaksiossa.

Muuttaessani Lappeenrantaan tein kolmen vuoden määräaikaisen, kiinteähintaisen sähkösopimuksen. Viimeaikaista sähkön hintojen kehitystä seuratessa olen ollut sopimuksestani erittäin kiitollinen, jokin aika sitten kun sai mediasta jatkuvasti lukea pörssisähkön hirviöhintojen armoilla olevien kohtaloista. Puolen vuoden kuluttua olen kuitenkin itse hankalien valintojen edessä nykyisen sähkösopimukseni umpeutuessa. Sähköyhtiöni otti ystävällisesti minuun äskettäin yhteyttä ja tarjosi uutta määräaikaista, kiinteähintaista sopimusta – jossa energiamaksu on kaksinkertainen nykyiseen sopimukseeni verrattuna. Onneksi vanha sopimukseni on voimassa vielä puoli vuotta, ja kaikkien kanssani samassa tilanteessa olevien puolesta sopii toivoa, että sähkö olisi kesällä halvempaa kuin tällä hetkellä ja sopimushinnat mielekkäällä tasolla.

Mutta mutta. Sähkön hintojen kehitystä on yleensäkin vaikea ennustaa, ja erityisen vaikeaa ennustaminen on juuri tässä maailmantilanteessa. Itärajan takana tapahtuu tällä hetkellä kummia, ja vaikutukset tuntuvat kaikkialla. Ihan ”kaverin puolesta kyselen”, mitä järkeä on ajaa Euroopassa alas ydinvoimaa (esimerkiksi Saksa sulki vuodenvaihteessa kolme sen kuudesta jäljellä olevasta ydinvoimalasta) ja tulla yhä riippuvaisemmaksi Venäjältä tulevasta kaasusta? Myös Suomen muuta EU:ta kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka tuo omat paineensa hintakehitykseen.

Tavallisen omakotiasujan näkövinkkelistä sähkön hinta- ja toimitusvarmuus ovat perustason turvallisuuteen liittyviä asioita. Olen tyytyväinen, että näistä asioista puhutaan ja kirjoitetaan nykyään enemmän ja avoimemmin. Soisin keskustelua käytävän enemmänkin sekä Suomen ympäristöpääkaupungin että koko maakunnan tasolla! Lumien sulamista ja sähkön hinnan mahdollista laskua odotellessa ehtii hyvin sekä kutoa villasukkia tulevia pakkasia varten että tarkastaa kotiin hankittujen tuulettimien toimivuuden kesähelteiden varalta.

https://energia.fi/energiapolitiikka/ajankohtaista_sahkomarkkinoista

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvinvointialueella on tarkoitus voida hyvin

Kuva
Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena ...
Lue lisää

Alijäämän anatomia

Kuva
Nykyinen hallitus sai perinnöksi 13 miljardin alijäämän Marinin (sd) hallituksen kriisiajan ja pysyvien menojen lisäämisen sekä umpisurkean soteuudistuksen myötä. Alijäämä tarkoittaa sitä summaa, jonka verran hyvinvointivaltiomme maksaa vuosittain velkarahalla eli siirrettynä verotuksena lapsien ja syntymättömien lapsien laskuun.  Miljardit pyörivät uutisoinnissa, mutta pelkään, että tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa edes yhden miljardin eli tuhannen miljoonan mittakaavaa. Jos mittakaavaa on vaikea hahmottaa niin kriisitietoisuus ei pääse syntymään. Erityisesti politiikan vasemmalla laidalla numerot eivät tunnu kiinnostavan. Jos ihminen tienaa 40 000€/v ja työura on 40 vuotta, niin hänelle kertyy 1,6 miljoonan euron potti koko työuralta. Vuosittainen alijäämä vaatii tuollaisia ihmisten kokonaisia työuria 8125. Tuo vastaa siis yhden vuoden syömävelaksi otettua summaa tässä horjuvassa hyvinvointi-Suomessamme. Miljardin ja miljoonan eroa voi myös arkisesti yrittää ymmärtää siten,...
Lue lisää

Halvempaa sähköä, kiitos!

Kuva
Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jä...
Lue lisää