Kierrättävä mallioppilas

Kävellessään Lappeenrannan katuja Tavan Tallaaja näkee taloyhtiöiden ja omakotitalojen pihoilla siististi rivissä olevia jäteastioita. On sekajäteastiaa ja biojäteastiaa, kompostejakin. Useimmilla on myös muovi-, kartonki-, lasi- ja metallinkierrätysmahdollisuus, jos ei aivan omalla pihalla niin korkeintaan lyhyen matkan päässä. Tavan Tallaaja saattaa myös itse omistaa kompostin tai tuntea jonkun joka sellaisen omistaa – ja tietää, että laki velvoittaa nykyään ilmoittamaan oman alueen jätehuoltoviranomaisille jos omistaa kompostin omakotitalonsa pihalla tai kesämökillään. Miksi? Tämä kaikki liittyy Euroopan unionin jätesäädöspakettiin, jonka tavoitteena on vähentää jätteen määrää.

Mitä näkee Tavan Tallaaja kävellessään Brysselin katuja vaikkapa lähellä Euroopan parlamenttia, aivan EU:n ytimessä? Tämä tallaaja oli äskettäin työmatkalla Brysselissä, ja kiinnitin huomiota kadulla lojuviin roskapusseihin. Tapana on kuulemani mukaan jättää roskapussit kadulle kasoihin keräyspäivinä. Jätteet kerätään ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn jätehuoltoviranomaisten toimesta.

Matkailu avartaa, ja jälleen sai suomalainen kokea olevansa ”edellä muita”, onhan Suomi (tässäkin asiassa) EU:n mallioppilas. Tilastojen mukaan Suomi on EU-maista toiseksi ahkerin panemaan toimeen Brysselistä käsin tulevaa lainsäädäntöä, Belgia itse on puolestaan listan häntäpäässä.

Itse lajittelen jätteeni tunnollisesti kuuteen eri lajiin ja olen ylpeä siitä, miten hyvin jätehuolto toimii meillä Etelä-Karjalassa ja Suomessa yleensäkin. Samaten pullopanttijärjestelmä on meillä erinomaisella tasolla moneen muuhun maahan verrattuna. Täällä ei tarvitse murehtia siitä, että rotat tai ketut tulevat penkomaan kadulla noutoa odottavia roskapusseja (Brysselissä kuulemma rotat, ketut ja linnut ovat oppineet hyvin roskapäivät ja repivät pussit auki vaikka kuinka piilottaisi). Täällä tarvitsee korkeintaan jännittää kompostitarkastajan vierailua tai sitä, onko oman pohjavesi- tai ranta-alueella sijaitsevan tontin jätevesijärjestelmä vuonna 2017 voimaan tulleen ”paskalain” edellyttämällä tasolla.   




Kuvan lähde:
https://ekjh.fi/pientalot-ja-loma-asunnot/biojatteet-hyodyksi/

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvinvointialueella on tarkoitus voida hyvin

Kuva
Kotiuduin äskettäin Etelä-Karjalan keskussairaalasta, ennakkoon suunnitellusta leikkauksesta. Leikkausjonoon minut laitettiin syyskuun puolivälissä, ja jonotusajaksi kerrottiin 3-6 kuukautta. Oli positiivista, että jono liikkui näinkin nopeasti eikä odotuksessa tarvinnut elää täyttä puolta vuotta tai jopa pidempään. Sairaalasängyn pohjalta kysäisin hoitajalta, miten hyvinvointialueen säästö- ja sopeutuspaineet ja muut haasteet näkyvät heidän työssään. Vastaus oli ”eipä juuri mitenkään”. Juuri näinhän se pitää ollakin. Sairaalan hoitohenkilökunnan, lääkärit mukaan luettuina, on saatava keskittyä potilastyöhön. Heidän työtaakkaansa ei tule raskauttaa ylimääräisellä byrokratialla. Sitä varten hyvinvointialueella on (tai ainakin pitäisi olla) aivan eri virkamiehet ja työntekijät. Saman pitäisi tietenkin koskea myös terveysasemien hoitohenkilökuntaa, mutta pelkään pahoin että tilanne on siellä aivan erilainen kuin keskussairaalan toipilasosastolla. Kohtuullisen tuoreena lappeenrantalaisena ...
Lue lisää

Alijäämän anatomia

Kuva
Nykyinen hallitus sai perinnöksi 13 miljardin alijäämän Marinin (sd) hallituksen kriisiajan ja pysyvien menojen lisäämisen sekä umpisurkean soteuudistuksen myötä. Alijäämä tarkoittaa sitä summaa, jonka verran hyvinvointivaltiomme maksaa vuosittain velkarahalla eli siirrettynä verotuksena lapsien ja syntymättömien lapsien laskuun.  Miljardit pyörivät uutisoinnissa, mutta pelkään, että tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa edes yhden miljardin eli tuhannen miljoonan mittakaavaa. Jos mittakaavaa on vaikea hahmottaa niin kriisitietoisuus ei pääse syntymään. Erityisesti politiikan vasemmalla laidalla numerot eivät tunnu kiinnostavan. Jos ihminen tienaa 40 000€/v ja työura on 40 vuotta, niin hänelle kertyy 1,6 miljoonan euron potti koko työuralta. Vuosittainen alijäämä vaatii tuollaisia ihmisten kokonaisia työuria 8125. Tuo vastaa siis yhden vuoden syömävelaksi otettua summaa tässä horjuvassa hyvinvointi-Suomessamme. Miljardin ja miljoonan eroa voi myös arkisesti yrittää ymmärtää siten,...
Lue lisää

Halvempaa sähköä, kiitos!

Kuva
Meille kerrotaan, että Suomessa on lähes Euroopan halvinta sähköä. Totuus kuitenkin on, että kun pelkän sähkön hintaan lisätään perusmaksut, siirtomaksut ja verot, on tilanne aivan toinen. Sähkön korkeista siirtohinnoista puhutaan jatkuvasti, ja syystäkin. Osa ongelmaa on se, että moni siirtoyhtiö on kunnallisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa kuntalaisten piiloverottamisen siirtohinnoilla. Vuonna 2023 kantaverkkoyhtiö Fingrid jätti perimättä sähköyhtiöiltä osan kantaverkkomaksuista. Tämän johdosta mm. Helen Sähköverkko  tiedotti asiakkailleen äskettäin, että se jättää veloittamatta verkkopalvelumaksut huhti- ja toukokuulta. Helenin asiakkaiden kevättalven sähkölaskut huojentunevat siis huomattavasti. Olisin hyvin iloinen, jos Lappeenrannan Energialta tulisi samansisältöinen viesti, sillä yhtiön tulos on vahva. Sähköpörssi itsessään on melkoinen himmeli. Suomi on isolta osin oma markkinansa ja täältä myydään tai tänne ostetaan tuotantoa siirtokapasiteetin puitteissa. Tämä jä...
Lue lisää